Kirjoitus on julkaistu Agikissa-lehden numerossa 2/2017.
Teksti ja kuvat: Milla Salonen
Ainutlaatuisen kissojen geenitutkimuksen tavoitteena on valottaa sairauksien perinnöllistä taustaa. Samalla kissojen biopankki ja ymmärrys sairausmekanismeista kasvaa.
Helsingin yliopistossa tehdään ainutlaatuista kissojen geenitutkimusta professori Hannes Lohen johdolla. Myös minä, Agikissan päätoimittajanakin toimiva Milla Ahola (nyk. Salonen), työskentelen ryhmässä tutkijana ja tohtorikoulutettavana. Pääasiassa tutkimusryhmä keskittyy koirien perinnöllisten sairauksien tutkimiseen, mutta myös kissojen geenitutkimuksella on pitkä historia, sillä geenitutkimusta kehräävillä kotileijonilla on tehty kohta jo vuosikymmen.
”Kissojen geenitutkimus lähti kissaharrastajien kiinnostuksesta. Kun lähdimme rakentamaan koirien geenitutkimusta ja biopankkia, myös kissaihmiset halusivat omansa. Kissojen DNA-pankki sai alkunsa jo vuonna 2008”, Hannes Lohi kertoo. Hän kävi puhumassa kasvattajapäivillä ja kissatapahtumissa geenitutkimuksesta ja keskusteli kissaihmisten kanssa, miten tutkimusta lähdettäisiin rakentamaan.
Kun kissojen geenitutkimusta käynnistettiin, Lohen ryhmällä ei ollut tarkkaa tietoa kissojen sairauksista. Lohi otti yhteyttä useisiin rotujärjestöihin selvittäessään kissojen sairauskantaa. Lopulta ryhmässä päädyttiin rakentamaan kissoille laaja terveyden kartoituskysely tieteellisen tiedon kartuttamiseksi.
”Kissojen terveyskyselyn avulla on saatu paljon tietoa kissojen terveydestä ja sairauksista. Terveyskysely on myös valottanut eri rotujen ja maatiaiskissojen alttiutta sairauksille”, Lohi sanoo. Kissojen terveyskyselystä on jo julkaistu kaksi tutkimusta ja kartoituksella kerättyä aineistoa analysoidaan edelleen. Terveyskyselyn pohjalta on vielä tulossa useampi julkaisu.
Maailmalla kissatutkimusta ei tehdä kovin paljon. ”Olemme varmaan ainoa kissoja tutkiva ryhmä Suomessa. Koko maailmassakin ryhmiä on ehkä kymmenkunta. Koko maailman johtava kissatutkija on Leslie Lyons, jonka tutkimusryhmän kanssa useimmat ryhmät, myös me, tekevät yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, erityisesti harvinaisten sairauksien osalta.”, Lohi tähdentää.
”Omassa ryhmässämme oikeastaan vain yksi tutkija tekee täysipäiväisesti töitä kissaprojektissa. Muutamia tutkijoita on mukana kissapuolella muiden töiden ohessa”, Lohi toteaa. Oma väitöskirjanikin käsittelee käyttäytymistä sekä kissoilla että koirilla, joten vaikka olenkin kissaihminen, omasta työajastani keskimäärin ehkä vain kolmasosa kuluu kissojen parissa.
Suomessa on paljon lemmikkikissoja, jopa enemmän kuin koiria ja kissaihmiset ovatkin lähteneet innolla tutkimukseen mukaan. Siitä huolimatta kissatutkimus ei ole ongelmatonta. ”Kissojen geenitutkimuksessa oli – ja on edelleen – paljon haasteita, vielä enemmän kuin koirien geenitutkimuksessa”, Lohi toteaa. ”Kun aloitimme, kissojen perimää ei ollut vielä kunnolla kartoitettu. Puhdasrotuisia kissoja on koiriin verrattuna Suomessa todella vähän, ehkä 20 000, ja koska rotukissoista on tarkempaa terveys- ja sukutietoa kuin maatiaisista, olemme halunneet käyttää niitä geenitutkimuksessa. Siksi tutkimusmateriaalin kerryttäminen ja kuhunkin tutkimukseen sopivien tapausten ja verrokkien löytäminen on haasteellisempaa.” Tästä syystä biopankin laajentaminen onkin tällä hetkellä Lohen tärkeimpiä tavoitteita. Ongelmana on myös rahoituksen vähyys. ”Rahoituksen kerääminen on kissapuolella suuri haaste. Edistääksemme vahvasti kissatutkimusta, meidän täytyisi pystyä palkkaamaan tutkijoita myös kissapuolelle, eikä se ole ilmaista”, Lohi harmittelee.
Maailmalla vain kourallinen tutkimusryhmiä tekee kissatutkimusta. Professori Lohen tutkimusryhmä saattaa olla Suomen ainoa kissatutkimusta tekevä tutkimusryhmä.
Tällä hetkellä kissapuolella on kuitenkin käynnissä lukuisia projekteja. Muun muassa ragdollin refluksinefropatian ja itämaisten rotujen sekvesteri-silmäsairauden geneettistä taustaa on tutkittu ja nämä tutkimukset ovat jo pitkällä. Myös alttiutta tarttuvaan vatsakalvontulehdukseen, eli FIPiin, on tutkittu ja tutkimuksen tulokset julkaistaan pian. ”FIP-projektissa hankaluutena on sairauden tarkka diagnosointi”, Lohi toteaa. Hammassyöpymäsairaus FORLiakin (nykyään tunnetaan lyhenteellä TR) on tutkittu. Ryhmä on myös mukana 99 lives -projektissa, jonka tarkoituksena on sekvensoida 99 kissan koko perimä. Aiemmin on sekvensoitu vain yhden kissan perimä, kun koirista koko perimiä on jo satoja tai jopa tuhansia. Tämän työn tarkoituksena on mahdollistaa tauteja aiheuttavien mutaatioiden löytäminen. ”Kissojen geenitutkimuksen mahdollisuudet ovat valtavat, kissoilla on paljon mielenkiintoisia perinnöllisiä sairauksia”, Lohi kiteyttää.
Tutkimusryhmä tekee yhteistyötä monien yritysten kanssa. Genoscoper Oy kehittää parhaillaan geenitestipakettia, jollainen on olemassa jo koirille. Testipaketin kehityksessä on hyödynnetty kissojen biopankin näytteitä. ”Geenitestipaketissa on mukana kaikki tunnetut geenilöydöt eri sairauksiin ja muihin ominaisuuksiin, esimerkiksi turkin väriin. Yhteensä paketti kattaa noin 50 sairautta ja ominaisuutta.”, Lohi sanoo. Testin avulla voi lisäksi tarkastella rodun geneettistä rakennetta ja monimuotoisuutta sekä vertailla näitä muihin rotuihin. Genoscoperin kanssa yhteistyössä kehitetään koirille aineenvaihduntatestiä, jonka avulla verinäytteestä voidaan mitata noin 100 aineenvaihduntatuotetta samanaikaisesti. ”Aineenvaihduntatuotteiden, esimerkiksi erilaisten rasvojen, määrään vaikuttaa koiran perimä, mutta myös monet ympäristötekijät, kuten ravinto, liikunta ja muut elintavat. Tämä testi on tulevaisuudessa tärkeä työkalu sairastumisriskin ja elintapojen vaikutuksen seuraamiseen”, Lohi toteaa. ”Kun testi saadaan toimimaan koirilla, se pyritään kehittämään myös kissoille.”
Tutkimusyhteistyötä tehdään myös parempien kyselysovellusten kehittämiseksi. Kissojen terveys- ja käyttäytymiskysely on rakennettu yliopiston kyselynluontityökalulla, jonka ongelmana on vaikea ja joustamaton käyttöliittymä, niin vastaajalle kuin tutkijallekin. Tämän takia yksi kerrallaan kaikki tutkimusryhmän kyselyt ollaan siirtämässä Petsofi oy:n uudelle alustalle, jota rakennetaan parhaillaan.
”Uuden alustan avulla voidaan kerätä tarkempaa terveys- ja käyttäytymistietoa. Alusta mahdollistaa myös pitkäaikaiset seurantatutkimukset, joissa voidaan seurata terveyden ja käyttäytymisen muutosta kissan elämän aikana.”, Lohi sanoo. Tällä hetkellä kissanomistajat osallistuvat tutkimuksiin ja saattavat itse hyötyä siitä ehkä vuosia myöhemmin geenitestin muodossa, mutta Petsofi-alustan myötä tähän tulee muutos. ”Tavoitteena on kehittää tutkimuksen vuorovaikutusta ja läpinäkyvyyttä. Tulevaisuudessa käyttäytymiskyselyyn vastaamisen jälkeen saa raportin lemmikin käyttäytymisestä ja sama tuodaan myös terveyskyselyihin. Haluamme tuoda tutkimuksen lähemmäs kissanomistajia”, Lohi kertoo.
Lisätietoja tutkimuksesta: https://www.kissangeenit.fi/
Professori Hannes Lohi johtaa koirien ja kissojen geenitutkimusryhmää Helsingin yliopistossa.
Kolme kysymystä Hannes Lohelle
Ryhmä ylläpitää kissojen biopankkia – miten paljon näytteitä on? Miten paljon uusia tulee?
”Tällä hetkellä kissojen biopankissa on noin 4500 näytettä sekä maatiais- että rotukissoista. Uusia näytteitä tulee muutama sata vuodessa. Toivoisin että saisimme laajennettua biopankkia 10 000 tai jopa 20 000 näytteeseen. Silloin sairauksia ja ominaisuuksia olisi helpompi tutkia, kun isosta aineistosta löytyisi enemmän sekä sairaita kissoja että terveitä, tutkimukseen sopivia verrokkeja. Lisäksi laaja biopankki helpottaisi rahoituksen saamista.”
Voidaanko maatiaisia tutkia? Onko tutkimuksella annettavaa maatiaiskissoille?
”Maatiaiskissat ovat mielenkiintoinen, monimuotoinen ryhmä. Maatiaiset ovat hyvä verrokkiryhmä, kun tutkitaan eri roduissa perimän rakennetta ja monimuotoisuutta. Maatiaisilla on lisäksi paljon enemmän vaihtelua kasvu- ja elinympäristössä, joten niiden avulla voidaan tutkia sairastumisriskiin ja käyttäytymiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä sekä ympäristön ja perimän interaktiota. Terveyskartoituksen perusteella maatiaiskissoissa on samoja perinnöllisiä sairauksia kuin rotukissoissakin, joten jos sairauksiin yhteydessä olevia mutaatioita löydetään, ihan samoja geenitestejä voidaan käyttää myös maatiaisilla. Haluan tehdä tutkimusta josta olisi iloa kaikille kissoille, ja suurin osa maailman kissoista on nimenomaan kotikissoja, joten niitä kannattaa tutkia. Otamme mielellämme vastaan näytteitä maatiaiskissoista!”
Miten tutkimusten mukaan ruokinta vaikuttaa kissaan? Entäpä virikkeellinen elämä?
”Tutkimusten perusteella kuivaruoka altistaa monenlaisille terveyshaitoille, muun muassa virtsakiteille ja diabetekselle. Näyttäisi siltä, että kostea ja mahdollisimman lihapitoinen ruoka ylläpitää kissojen terveyttä parhaiten. Ruokavalion vaikutusta käyttäytymiseen ei olla oikeastaan tutkittu. Ajatuksenani on, että jos saamme kehitettyä aineenvaihduntatestin kissoille, sitä voisi käyttää ruokavalioiden tutkimiseen ja optimoimiseen kissoille. Virikkeellinen ympäristö taas tutkimusten perusteella tekee kissoille hyvää. Ympäristön virikkeet, esimerkiksi leikittäminen vähentävät erilaisia käytösongelmia. Omassa tuoreessa tutkimuksessamme havaitsimme, että sosiaaliset virikkeet, eli siis kissakaverit ovat kissoille tärkeitä. Kissakaverin kanssa elävillä kissoilla havaittiin vähemmän aggressiivisuutta ja arkuutta kuin yksinelävillä kissoilla. Fyysinen aktiivisuus lisäksi vähentää monien sairauksien, esimerkiksi diabeteksen riskiä.”
Kissatutkimukseen voi osallistua monella tapaa. Pienikin panostus auttaa viemään kissatutkimusta eteenpäin.
Miten voin osallistua?
Tutkimukseen voi osallistua monella tapaa ja pienikin panostus vie kissatutkimusta eteenpäin. Tässä kolme tapaa osallistua kissatutkimukseen:
1. Osallistu kissojen terveyskyselyyn. Linkki terveyskyselyyn löytyy nettisivuiltamme https://www.kissangeenit.fi/
2. Lähetä kissastasi verinäyte DNA-pankkiin. Täytä nettisivuilta löytyvä näytelomake ja postita se verinäytteen kanssa laboratorioomme. Ohjeet lähetykseen löytyvät näytelomakkeen alareunasta. Jos käyt ottamassa verinäytteen eläinlääkäriasemalla, voit pyytää henkilökuntaa postittamaan näytteen jolloin sinun ei tarvitse huolehtia näytteen säilytyksestä tai lähetyksestä. Yhteistyöasemilla, Sopulitien eläinlääkäriasemalla (Helsinki), eläinklinikka Siilissä (Kouvola) sekä eläinlääkäriasema Reviirissä (Tampere) verinäyte otetaan ilmaiseksi muun toimenpiteen yhteydessä.
3. Anna tutkimukselle näkyvyyttä! Tykkää kissojen geenitutkimuksesta Facebookissa ja pyydä ystäviäsikin osallistumaan kissatutkimukseen.
